Historiaa

MAAKUNNALLISEN AJOKOIRAYHDISTYKSEN TARVE

Viisi- ja kuusikymmen lukujen taitteessa syntyi innokkaiden ja kauskatseisten satakuntalaisten ajokoiramiesten mieleen ajatus saada Satakuntaan maakunnallinen ajokoirayhdistys.

Ajatuksen isänä voidaan pitää porilaista innokasta ja tulisieluista ajokoiramiestä Tri Jarl Sarenia. Aina, kun eri puolilla Satakuntaa vaikuttavat ajokoiramiehet kohtasivat kokeissa ja näyttelyissä, siirtyi keskustelu edellä mainittuun asiaan. Olihan olemassa todellisia
perusteltuja syitä, minkä takia tällainen maakunnallinen yhdistys tarvittaisiin.

Yksi siihen aikaan ehkä kaikkein tärkein seikka oli, että ensimmäinen maakuntaottelu Satakunta-Västernorrland oli pidetty 1959 Säkylässä ja toisen ottelun järjestelyt olivat käynnissä. Myöskin valtakunnallisten otteluiden kuten lohko- ja Kilpaotteluiden järjestämiseksi tarvittaisiin tällainen maakunnallinen yhdistys.

Koko valtakunnan alueella 1950-1960 lukujen taitteessa tapahtui ajokoiratoiminnassa räjähdysmäinen kasvu. Sillä v.1957 maassamme rekisteröitiin n. 950 suomenajokoiran pentua ja jo vuonna 1963 lähes kolmetuhatta. Tämä aiheutti automaattisesti paineita myöskin ajokokeiden palkintotuomarien määrän lisäämiseen. Tarvittiin järjestelmällistä palkintotuomarikoulutusta perus- ja jatkokurssien
muodossa. Myöskään kaikki suomenajokoiraharrastajat eivät olleet sellaisten metsästysseurojen jäseniä, jotka kuuluivat jäseninä Satakunnan Kennelpiirin ja sitä kautta virallisen kenneltoiminnan piiriin.

SATAKUNNAN AJOKOIRAMIEHET RY PERUSTAMINEN

Edellä lueteltujen syiden vuoksi asia oli kypsynyt syksyyn 1962 mennessä siihen pisteeseen, että Tri Jarl Sarenin aloitteesta kutsuttiin eri puolilta Satakuntaa innokkaita ajokoiramiehiä perustamiskokoukseen 19.9.1962 Porin Suomalaiselle Klubille.

Kutsua noudatti 21 henkilöä: Niilo Hermonen, Niilo Hollmen ja Antti Uusitalo Luvialta, Yrjö Alvio, Erkki Lanki, Veikko Mäkelä, Osmo Kivistö, Tuure Pohjola, Lauri Ranne, Lars Saren, Jarl Saren, Matti Sjövall, Pauli Slutbäck, Gunnar Tuominen, Taino Vuorinen ja Lasse Välimäki Porista, Mauno Mäkinen ja Martti Niskala Kullaalta, Runo Lastu Söörmarkusta,
Kalle Partanen Raumalta ja Valdemar Rasmus Eurasta.
Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Jarl Saren ja sihteeriksi Runo Lastu.
Tri Sarenin selostettua mahdollisesti perustettavan yhdistyksen tarkoitusperiä ja alustavia toimenpiteitä yhdistyksen aikaansaamiseksi, nämä kauaskatseiset ajokoiramiehet päättivät perustaa Satakunnan Kennelpiirin alueelle, suomenajokoiraharrastajien yhdyssiteeksi
yhdistyksen, joka sai nimekseen SATAKUNNAN AJOKOIRAMIEHET RY.

Samalla käytiin läpi mallisääntöehdotus, joka hyväksyttiin yksimielisesti. Yhdistyksen tarkoituksena tulisi olemaan pyrkimys edistää puhdasrotuisten suomenajokoirien koulutusta, käyttöä ja jalostusta, kansallisten ja kansainvälisten kokeiden ja koiranäyttelyiden järjestäminen sekä tuomarikoulutuksesta ja valistustilaisuuksista huolehtiminen.

Ensimmäiseen johtokuntaan valittiin jäseniä eri puolilta maakuntaa, mikä kuvaa sitä, että Satakunnan Ajokoiramiehet ry:stä tuli heti koko maakuntaa kattava yhdistys. Johtokunta sai seuraavan kokoonpanon: Puh,joht. Jarl Saren, varapuh.joht. Yrjö Alvio,siht. Veikko Mäkelä, kaikki Porista, sekä jäsenet Arvi Malinen ja Kalle Partanen Rauma, Valdemar Rasmus Eura, Heikki Mäntyranta Säkylä, Lauri Ranne Pori, Julius Raami
Kankaanpää, Erkki Laatu Parkano, Martti Niskala Kullaa, Aarne Huppunen Eurajoki, Antti Uusitalo Luvia ja Jaakko Nisu Vammala.
Kokouksen päätteeksi perustajajäseniltä kerättiin vapaaehtoinen kolehti yhdistyksen alkupääomaksi. Rahaa kertyi 8550 silloista markkaa.

Näin oli Satakunta saanut armonvuonna 1962 syyskuun yhdensäntenätoista päivänä maakunnallisen ajokoirayhdistyksen.
Paikalla olleet tulisieluiset ajokoiramiehet olivat tehneet uraauurtavan, historiallisen ajokoiratyön, sillä sen jälkeen on lähes kaikkiin muihinkin kennelpiireihin perustettu oma maakunnallinen ajokoirayhdistys.