Alkuun
Front page

Goljatin väen kuulumisia v.2008


28.6 Niin lähellä mutta niin kaukana
Vain viennissä pikku kömmähdys... muuten olisi 1-tulos käsissä.....
Eli vepe-kisat Rengossa on käyty. Neiti löi TAAS ihan ällikällä kaikki ja saaliina 3-tulos pisteillä 75.
Kaikista muista täydet paitsi vienti nollille. Viennissä poiju napattiin suuhun mutta lähtökiihdytyksessä se jotenkin tipahti vai tiputtiko tyttö, ei hajua mutta ui suoraan veneelle ja tarjosi näkymätöntä esinettä ja ui takaisin..... Eli jotain käsittämätöntä tapahtui mutta jatkoa ajatellen (juu, juu taidan sittenkin ainakin hetken vielä jatkaa =D) on hienoa, kun Ami kävi suoraan veneellä, eikä paljoa mun karjaisuista välittänyt, kun alkuun yritin, että olisi palannut.

Sulo oli mukana seuraherrana ja Tuijan kanssa kannustamassa. ja voitte kuvitella, että tietenkin Sulo oli väsyneempi kotomatkalla siitä kaikesta makaamisesta ja seurustelemisesta ;)

Päivä oli oikein mukava, kelit suosi ja Ami taas kerran, pakko todeta, ihan uskomaton.
Vaikka Amilla on jo ihanasti harmaata huulien vieressä niin silti se osaa yllättää. Hiljaisena olen tavoitteena pitänyt tulosta AVO-luokasta ja taas kerran saan kiittää Amia, että täytti haaveeni... Moneskohan kerta....
Kasvattaja Anitalle Ami lähettää suukkoja ja minä taas olen niin sanattoman kiitollinen tästä uskomattomasta neitosesta!

Tässä vielä onneton otos rannasta, oli oikeasti ihana paikka vanhan metsästymajan rannassa.

Hienosti Ami on skarpannut jokaisessa uudessa AVO-kisassa, kun ensin 0p sitten 56 ja nyt 75. Aika fantsua...
Ja oikeesti se treeneissä "räkii" köyttä ja pelleilee minkä kerkiää, että en ole keksinyt sitä. Jyrkikin sanoi kisoissa, että taitaa olla paremman väriset köydet täällä =)

**************

24.6
Kesäloma ja silleen...
Juhannus vieraineen, tikkapeleineen, saunomisineen ym on saatu juhlittua ja loma saa alkaa.
Koirilla rupeaa jo parin päivän jälkeen olevan sellainen ilme, että voisitteko mennä... ihan minne vaan ;) Raasut kun ovat tottuneet nukkumaan päivät pitkät ja nyt ovat touhuissa mukana koko ajan.
Amin kanssa viikonloppuna ovat vepe-kisat, joista odotuksena on, että jaksettaisiin edes jotain...
Treenit ovat menneet penkin alle ja jotenkin omaa inspiraatiota ei vaan meinaa löytyä. No mennään nyt koettamaan. Muuta ei sitten koirapuolella olekkaan suunnitteilla.... Ei siis näyttelyitä eikä paljon muutakaan, siis ollaan vaan kuin ei oltaiskaan
;)

Amilla on totaalinen karvanpudotus. Otus on kuin olisi pennut saanut, no ei ainakaan mun tietääkseni. Sulo sitten jätti mukavan turkin yllensä ja näyttää oikeinkin komealta nuorelta mieheltä.
Tässä tältä päivältä todistusaineistoa. Ami ja Amin "huono" ryhti komealla kesäturkilla....

Tuota kuvaa, kun katsoo niin miettii vaan, että mitä ne tuomarit näytelmissä ovat tarkoittaneet sillä, että hieman lyhyt kaula.... Hmmmmm.... No voishan tuohon vielä 5cm lisätä niin se menisi kirahvista.... Sulo on taas puhki lenkistä....


Tässä kotona lenkin jälkeen.... Juu ja on sateinen kylmä ilma, joten en tiedä mitä koirat muka filmaa, että olisi kesä ja kuuma....

****************

16.06
Koirauinnin SM-kisat nähty ja koettu
Ja se siinä.... jättäisköhän varmuudella sen vaan toteamukseksi... ;)
No ei häpeällä rajaa, joten jatkan
Kiitos nyt alkuun koko leo porukalle hauskasta päivästä!
Alkuviikolla jo huomasin, että Sulo joutuu kuitenkin varakoiran paikalta kisoihin ja olin fiksusti vaan tuudittautunut, ettei kukaan peru... Eli viime kesänä viimeksi hypätty paatista...
Otettiin Tuijan kanssa treeniä Lopella ja Sulo tuli ihan normaalisti veneestä.
Ami oli omassa joukkueessaan uimassa 1. ja 4. osuuden. Ensimmäisellä pompattuaan rupesi katselemaan, että Noh, mitä mun pitää tuoda. Kun ei muuta niin käytiin hieman reunapoijuja kurkkimassa, jotta ottaisiko nämä. No aika 1.18. Matka oli joukkueilla 63m. Eli ihan normaalia Amille tämä aika.
Tuijan Taika oli Sulon kanssa samassa ja ui ihan älyttömän upeasti 1.02 VAU! Paatissakin pysyttiin nätisti! Hienoa Taika. Sulon joukkueessa oli myös Hilma, joka huippuna takoi ihan loisto aikoja! Eli Sulo kun suoriutuu kohtuullisesti niin hienosti menee =D
No ei sitten suoruduttu edes kohtuullisesti
Sulolla aika sellanen reilu 2,30. Veneestä meinattiin lähteä..... Ja kun oma ääni jo alkoi pettää niin annoin periksi ja huusin Tuijalle että tuuppaa..... No eli vesipelastautumiskoira yli laidan!!! Joo ja ei muuta kuin Sulo sitten täysillä rantaan..... Joo-jooo.... No Sulo tuli... tyylilleen sopivasti täysillä..... No kuitenkin rantautui, ettei jäänyt poika veteen!

Ami taisi antaa kaikkensa toisessa uinnissa. Aika 1.11, joten oikeesti se ei kyllä sen nopeampaa pääsekkään. Hieno tyttö!

Sulon joukkue : Rapakkojellonat oli 11. (Sulo, Taika ja Hilma)
Amin joukkue:Upponallet oli 9. (Ami, Misty ja Mimmi)
Maximelojat olivat ihan mitalikannassa kiinni ja tulovat sijalle 4. (Romeo, Nana, ja Bambi) UPEAA!!!!!

Oli hienoa, kun leot olivat ainoita, joilla oli kolme joukkuetta! Kannatusjoukot sen mukaiset! Mutta hienosti jätit siellä vesirottien joukossa porskuttivat. Ei kenellekkään edes jumbo sijaa!
Olen JOKA TAPAUKSESSA ;) kovin iloinen, että olimme mukana ja Ami vielä vanhimpana leona hienosti polski, eikä ainakaan touhotuksessa hävinnyt nuoremmilleen yhtään.
Uskomattoman mukava ja hauska päivä! Goljatin väki suosittelee... ja sitten ihan leikkimielellä, eikös....
Nii ja kyllä mun koirat välillä osaa käyttäytyä... ainakin kotona öisin, kun ne nukkuu. NIH! ;)

Tässä linkki Teijan ottamiin kuviin paikalta
http://www.kuvaboxi.fi:80/julkinen/29a8i+teija-koirauinnin-sm.html

*******************

8.6
Ihan pakko hehkuttaa ;)
Jätin kokonaan lauantain näyttelyn Harjavallassa laiskuuttani väliin, eli pesin kotona mattoja ja kyykein kukkamaassa... No hengessä mukana, kun Taika (Rekileijonan Mimir) oli hurmannut tuomarin ollen PN3!!! Huippua, Onnea Tuija ja Taika!!!
No tänään päätin käydä kurkkimassa toisen intohimoni siis Partikset.
Aamulla Minnan sekä collie-pojan Heron kyytiin ja matkaan. Paikalla oltiinkin jo hyvissä ajoin. Kurkein sitten siinä partiksia onnentippa silmäkulmassa ihannoiden, kunnes kentällämme käyvä herra kysyi esittäisinkö Nipan (Memorylane Ahead Of The Game ) . Nipa on junnuikäinen partispoika.
Hmmmm... siinä hetken tuumailtuani, että partis kehässä olen tainnut pyörähtää viimeksi kymmenen vuotta sitten.
No eipä mitään, koetetaan. Ja sitä karvaa oli sitten joka paikassa =D vielä kun oli mukavan tuulinen keli niin eihän ne ojennuksessa pysyneet ja koira kun on 1v 3kk ja rodultaan partis niin ei ne karvat sitten ojennuksessa olleet...
Mutta kivaa oli ja vauhtia oli. Arvostelussa ensimäinen lause olikin -> vallaton uros =D

No tulos loistava PU3 + serti! Onnea Nipalle omistajineen.
Ja arvatkaapa olinko naama niin näkkärillä jo siitä, kun häärein siellä! Tässä Nipasta vielä ihq kuva

**********************

6.6
Viikko onkin ollut vaiherikas.
Viime viikonloppuna suru-uutinen saapui, kun mummumme oli nukkunut pois. Tästä syystä viikonpäästä emme osallistu uinnin SM-kilpailun yksilökisaan ja luulisin, että neitosellemme voisi olla jo melko rankka viikonloppu, tyttö kun ei osaa sitten rentoutua välillä. Sunnuntaina sitten matkaamme joukkue kilpailuun. Ami ui joukkueessa : Upponallet =D
Tässä viikolla mietein kuinka paljon koirat meille antavatkaan. Nyt kun mieli on ollut apea niin pieni lenkki tai touhutuokio tuo niin ihania hetkiä aina tilalle.
Nyt keskiviikkona, kun Amin kanssa vääntäydyin VEPE treeneihin, joka todella oli vääntäytymistä. Ensimäistä kertaa harrastuksen aloituksesta oli inspiraatio täysin kateissa. Edellinen treeni meni niin penkin alle ja ajattelinkin että jahka Ami saisi jäädä jo lekottelemaan harrastuksesta.
Mutta taas taisi lukea Ami minua kuin avointa kirjaa....
Hienosti löysimme vastauksia meitä vaivanneisiin ongelmiin. Vientiä aloitimme pohjalta, eli vain uimista vieraalle ja paluuta. Neito taasen oli oikein elementissään :)

Paikalla oli vain Ami ja 7-kk vanha nöffipoika Toivo. Meillä kun on tällaiset mukavan minimaaliset harrastajajoukot. Saamme rauhassa jutella ja pikkuhiljaa treenailla.
Muuten olemme viettäneet hellepäiviä lekotellen. Karvanlähtö tuntuu olevan äärimmillään. Tuntuu, että huono talvi vaikuttaa myös siihen. Meinaan koirat pudottavat niin totaalisesti karvansa. Amilla tällä hetkellä sellainen "kapi" vaihe, ettei todellakaan kehtaa julkisesti näyttäytyä.

Lomaan olisi vielä pari viikkoa ja sitten saadaan alkaa mökkeilemäänkin.
Tässä kuva pihassamme olevasta syreenistä, joka on puhjennut oikeasti kukkaan! Tuoksu pihalla on aika mainio. Puska on kasvanut silleen reippaasti. Ami edessä näyttää hieman kokoeroja ;)

****************

1.6 ;)
Taas viikko puuhastelua takana.
Alkuviikko alkoi niin semmoisissa merkeissä, että kaikki meni ihan käteen.
Tiistaina menin vain poikkeemaan kentälle ja Sulolla ei sitten ollut lainkaan korvia vain nenä toimi....
Ja Amilla otin vientiä niin ei kun plikka vaan kirmailee ympäri kenttää ja lopuksi silmät onnesta kiiluen tarjoamaan kauniisti istuen minun eteen, että tässä mamma! On hyvä ja ottaa vaan.....
Ja keskiviikkona vihdoin alkoi vepe treenit. Tuijakin tuli Ransun ja Taikan kanssa paikalle.
Amilla ensin muutama lyhyt vienti treeni. Ihan ok. Sitten vaan paatissa istumista minun ollessa rannalla. Ei ollenkaan hyppyä. Siis paluu rantaan. Ihan hienosti myös tämä.
Sitten otettiin veneen nouto ja pyysin, että köysi irroitetaan ja saa tuoda ilman painoa lopun matkaa. Mutta ei kun se suu aukeaa ihan tietyssä kohtaa oli painoa tai ei... ARGH...
Sitten vielä minun ollessa veneessä niin veneestä hyppy ja rantaan, otettiin ilman hinausta ja tässäkin jotain ihme säätöä....
Koetin ihan rannassa vielä pelkkää vientiä rannalle mutta plikka katselee vaan mua silmät kiiluen ja in toa kyllä pursuen jotta WHAT; WHAT!!!!????

Sitten muistin Maskun vepen ilmottautumispäivän väärin, eli olisi ollut keskiviikkona ja muistin torstaina, eli se sitten meni siinä, hmph.

Mä olen kyllä niin taitava pilaamaan kaiken jota hiukankin on saatu päähän taottua! Jep, niin taitava taas minä olen =D
Perjantaina vedin Sulolle ihan pienen jäljen n. 50*50*50. Ja lauantaina vedettiin se. Hieman hapuilua lähdössä, eka kulma löydettiin hienosti ja tutkittiin, hieman hapuilua jatkossa mutta toinenkin sitten löydettiin ja saaliskin lopussa. Nyt oli muutamia pätkiä, jolloin jopa vauhti nousi hieman. Tosin oli hankala metsä, kun oli niin "aukeaa", että jälki oli varmaan liikkunut jonkin verran, no kaippa tämäkin saadaan jotenkin kämmättyä (juu, positiivinen asenne on kaiken a ja o...)
Sulo tuntuu kyllä kovasti nauttivan nenätyöskentelystä.
Nyt pidetään hiukan taukoa, jotta poika saa pähkäillä oppimaansa.
Sulo ei kauheesti yleensä kanna mitään mutta sorkan saatua on niin mainio, kun ei paljon ylpeämpänä voisi sitä kantaa ja ihan aina autolle asti!
Tässä Sulon oma löydös:

Päätinpä tässä tehdä lelutestin, kun harmittaa ostaa kalliita leluja, jotka leo käytössä hajoavat alle viidessä minuutissa.
Eli tässä ostos:

Kuminen ja notkea pallo. Sitä voi rutistella ym. Ei silti pompi, kun on niin vetelä. Ostoksen tein torstaina ja edelleen ehjä. Tästä tuli ihan ehdoton suosikki Amille. Tänä aamuna plikka pelasi yksinään pallolla varmaan tunnin =D Vieläkään ei mistään rikki. Hienoa ottaa koppeja, kun on niin pehmeä. Goljatin väki suosittelee =D

**************

25.5 Raskas mutta antoisa viikonloppu
Nyt on sitten tarvottu metsässä kaksi päivää. Sellaiset kepeet 6 tuntia molempina päivinä....
Kurssi alkoi perjantai-illalla teorialla ja jatkui lauantai aamulla klo.9. sekä sunnuntaina jatkettiin klo.9.
Lauantaina vedettiin kaikille jäljet, kaksi pidempää ja muut n.300 metriä eli 100*100*100.

Porukka jakautui kahteen porukkaan ja näin sitten tarvottiin päivä. Meidät myös päivän päätteeksi muonitettiin oikein komeasti =D
Sunnuntaina alkoikin sitten touhuilu koirien kanssa.

Ensin testattiin laukausten sietokyky. Haulikolla ammuttiin ja kaikki koirat läpäisivät sen hienosti.

Ami pääsi kolmantena jäljelle ja voi tuota meidän säätäjää...

Ami on joskus 2-vuotiaana käynyt jäljellä joten kuuppa hukassa alkuun. Äärettömän tarkkana tyttönä teki töitä ihan älyttömästi, kun jokainen haju piti tutkia ja tarkistaa. Kovasti sai opastaa koko alun ja välillä mentiin puskat rytisten. Amille osui useita todella syviä ojia, jotka joka kerta saivat Amin hukkaamaan jäljen ja jäämään vilvottelemaan (juu taitaa vepe koira olla aina vepe koira ...) Kulman Ami ohitteli yli ilman tutkimisia ja toisen kun näytin niin se kyllä tutkittiin hienosti. Lopulta se kaatokin löytyi ja sorkka suussa ylpeänä autolle asti.

Sulo oli vuorossa heti seuraavaksi ja lähti hienosti ja rauhallisesti jäljelle. Oja osui myös matkalle mutta järkeiltyään hetken niin se ylitettiin ja taas hienosti jäljelle. Matka jatkui pienten pistojen myötä mainiosti. Ensimäistä kulmaa ei huomattu mutta hienosti tutki, kun sen näytin. Toisen kulman löysi itse ja tutki hienosti. Suoralla meni periaatteessa jäljellä mutta hiukan vieressä. Sulo kovasti tarkkaili mistä pääsee parhaiten , ojan ylityksissä sen huomasi myös, että kaarretaan kauempaa mutta haetaan sitten taas jälki. Kaadon haisti jo kauempaa mutta ilmavainulla ohi mutta oma-aloitteisesti löysi sen. Ja Sulo kantoi ylpeänä sorkan myös autolle asti.

Päivä oli antoisa ja Sulo yllätti minut ihan älyttömästi. Se oli jokseenkin hidas mutta älyttömän fiksu, jopa kerrankin niin päin =D Ami liialla järkeilyllään meni hieman säätämiseksi.
Mutta Suloa kun treenataan niin uskon että ihan hyvä tulee ainakin lupaavalta vaikutti!

Saatiin hieman arvostelujakin:
Ami
Jäljestämishalukkuus (0-6) -> 4
Jäljestämisvarmuus (0-12) -> 5
Työskentelyn etenevyys (0-10) -> 5
Tapahtumien selvitys (0-14) -> 3
Käyttäytyminen kaadolla (0-5) -> 4
Yhteensä = 21
* Ohjattu lähtö, josta eteenpäin kovasti töitä tehden ja paljon tarkistellen. Ohjaajan oikea-aikaiset kehut vievät hienosti eteenpäin. 1. kulma ohitettiin, toinen näytettiin ja se nuuhkittiin. Ojat olivat vaikeita ylittää.

Sulo
Jäljestämishalukkuus (0-6) -> 4
Jäljestämisvarmuus (0-12) ->8
Työskentelyn etenevyys (0-10) -> 6
Tapahtumien selvitys (0-14) -> 6
Käyttäytyminen kaadolla (0-5) ->4
Yhteensä = 28
*Ohjattu lähtö, josta alkoi rauhallinen jäljestys. Koira hienosti hakee reitin esteiden ja ojien yli. Muutama pikku pisto. 1. kulmalta yli mutta nuuhki tarkasti kun näytettiin. Toiselle kulmalle suoraan ja osoitti sen nuuhkien. Ohjaajalla hieno ajoitus kehuille ja antoi tilaa koiran miettiä. Esim. kaadon ohitti ja ilmavainulla etsi mutta nuuhki , nuoli ja otti suuhun.

Suuri kiitos Petralle ja Minnalle hyvästä kurssista ja maukkaista ruuista....
Kivaa oli!!!

 

Viikonlopulta oli niin hienoja uutisia, että Sulon veli Mr Ivanhoe oli ollut komeana näytelmissä! ROP, serti, FIN MVA ja RYP 4 vielä!!! Ihan huippua! Kovasti paljon onnea komealle velikullalle omistajineen

********************

22.5
Kesän alku tuntuu olevan melkoista haipakkaa.

Nyt kun leoporukoissa Tokoilu tuntuu olevan in niin mekin innostuttiin =D.... No ei tokoilemaan mutta tiistaina oltiin perustottelevaisuus treeneissä.
Mä olen itse pari kesää vetänyt treenejä ja vihdoin saatiin jaettua opetusvuorot niin, että itsekin pääsee haahuilemaan kentälle.
Ensin Sulon kanssa kontakti harjoittelua sekä ohituksia ja sitten vielä Amin kanssa samoja sekä hieman seuraamista.
Oli oikein mukavaa ja koirat yllättivät kyllä positiivisesti minut.

Tänään oli kentällä lihashuolto ennen kuin ensiviikolla alkavat agility treenit. Uskomatonta, että paikalle ilmaantui vain 4 ihmistä ja kolme koiraa. Ei paljoa tunnu ihmiset käsittävän miten tärkeästä asiasta on kyse.......
Sulo pääsi minun käsittelyyn ja herra kyllä nautiskeli alku hämmennyksensä jälkeen. Tarvitsisi vaan oikein ajatuksella nyt alkaa menemään koiria tasaisin väliajoin läpi. Jotenkin olen itsekin herännyt tuon lihashuollon maailmaan nyt, kun neitokaiselle on alkanut kertyä enemmän ikää.

Ami oli myös mukana ja luennon jälkeen hyödynsin ihmisiä meidän vieraalle vienti treenissä.
Kahdella erilaisella damilla otettiin kahdelle vieraalle ihmiselle joista toinen istui tuolilla muutamaan otteeseen.
Hienoa miten on Ami hokannut tämän hyvin nyt ainakin kuivalla maalla ja paluukin onnistuu jo hienosti. Saapa nähdä, kun asetumme veden äärelle.
VEPE treenit ei ole vielä täällä alkaneet, kun osui vielä melko kalseat kelitkin.... Mutta eiköhän keritä vielä ;)

Nyt viikonloppuna meinaamme tarpoa metsässä mejä-kurssin merkeissä. Sain mukavasti ujutettua molemmat koirat mukaan, joten puuhaa tulee riittämään. Mutta suurella innolla odotan mitä tuleman taas pitää....